Suomen vanhat kaupungit
Maamme vanhat kaupungit ovat kokemisen arvoisia
Ns. Vanhoiksi kaupungeiksi kutsutaan kaiken kaikkiaan ennen v. 1959 lakiuudistusta perustettuja 43 Suomen kaupunkia, joista viimeisin on Lahti (1905). Vaikka Suomen keskiajan katsotaan päättyneen v. 1570 mennessä, 1500-luvun aikana perustetut Tammisaari (1546), Helsinki (1550) ja Pori (1558) eivät kuulu keskiaikaisiin.
Neljä Suomen kuudesta vanhimmasta kaupungista sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tuottoisimmilla viljelyalueilla vanhojen kauppapaikkojen yhteydessä. Nämä keskiaikaiset kaupungit ovat 12001400-luvuilla perustetut Turku (vanhin), Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma sekä Naantali, joka rakentui luostarin ympärille. Kaupunkien rakennukset olivat pääosin puisia lukuun ottamatta kivilinnoja ja -kirkkoja, mutta kivitaloja rakennettiin vain Turkuun ja Viipuriin.
Turku, Suomen vanhin kaupunki
Keskiajalla Turun asutus levittäytyi pienehkölle alueelle jokirannan läheisyyteen tuomiokirkon, Kerttulinmäen ja Kaskenmäen välille. Turun vanhimpien tonttien arvellaan sijainneen tuomiokirkon ja Aurajoen välissä. Rannan tuntumassa Vanhalla Suurtorilla järjestetään vuosittain edelleen Keskiaikaiset markkinat, ja samalla paikalla julistetaan myös vuosittain Joulurauha. Suomen ainoaan keskiaikaiseen basilikaan; Tuomiokirkkoon sekä Turun linnaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa sekä kesäisin myös Luostarinmäen keskiajalta jatkuneeseen käsityöläistoimintaan. Historiaa linnasta, kirkosta ja muusta löytyy Aboa Vetus -museosta, ja siellä on nähtävillä myös 6 muun keskiaikaisen kivirakennuksen raunioita ja perustuksia. Tämä maan alla sijaitseva museo/ arkeologinen tutkimusalue on alun perin historiallinen Luostarikortteli ja yksi Turun keskiaikaisista kaupunginosista. Turun perustamisajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Turun Koroisiin. Kehitystä Turussa alkoi tapahtua vasta 1280-luvun jälkeen, kun perustettiin Turun linna ja alkoi tuomiokirkon rakentaminen.
Porvoo
Porvoossa voi fiilistellä keskiaikaa erityisesti jokirannassa. Keskiaikaista Porvoota edelsi Saksalan kauppapaikka, Porvoonjoen varrella niin ikään. Porvoossa Jokikatu sekä Välikatu ovat keskiajan asemakaavasta periytyviä sekä neljä joen suuntaista katua jyrkkine jokirantaan laskeutuvine sivukatuineen. Jokirannassa matkailija voi pysähtyä keskiajan tunnelmiin vaikkapa tunnelmallisessa kahvilassa ja matka jatkuu. Keskiaikaisen alueen pohjoispuolella oleva Iso Linnamäki toimi 1300-luvun lopulla puisen linnoituksen paikkana. Ainut noin v. 1346 perustetun Porvoon keskiaikainen rakennus on v. 1327 toimintansa aloittanut Porvoon tuomiokirkko. Kirkon alue onkin Porvoon vanhin, josta rakennuskanta ja asutus levisi 1400-luvun puolivälissä nykyiselle Raatihuoneentorille saakka. 1500-luvun alussa Turun tavoin myös Porvoo poltettiin.
Ulvila
Mikäli matka suuntautuu Ulvilan suuntaan, seudulla on ollut perimätiedon mukaan yksi Suomen muinaiskaupungeista nimeltään Kokemäen Teljä, joka on Liikistön kauppapaikan edeltäjä. Liikistössä on sijainnut Ulvilan ensimmäinen kirkko Pyhän Olavin kirkko ja saksalaisten kauppiaiden ylläpitämä Pyhän Gertudin kiltatalo. Kaupunkioikeudet v. 1365 saaneen keskiaikaisen Ulvilan kaupungista on todisteena enää Pyhän Olavin kirkko, tosin keskiaikaisilla Hansamarkkinoilla voi tutustua keskiajan käsityöläistaitoihin. Helsingin perustamisen yhteydessä v. 1550 Ulvilan kaupunkioikeudet lakkautettiin, mutta Ulvilan seurakunnan kirkkopitäjän perillinen Ulvilan kunta otti kaupunki-nimityksen uudelleen käyttöön vuonna 2000.
Viipuri
Heti Turun jälkeen Suomen toiseksi merkittävin ja suurin keskiaikainen kaupunki oli v. 1293 perustettu Viipuri, joka sai kaupunkioikeudet vasta v. 1403. Viipuriin matkaava voi nähdä ja kokea keskiajan vielä Viipurin kaduilla, joilla on osittain keskiaikaisia nimiä, sekä Viipurin linnassa, Vanhan tuomiokirkon kellotornissa ja kiltatalolla. Linnankadulla (nyk. Krepostnaja ulitsa) sijaitsee myös eräs keskiaikainen asuintalo, ja Viipurissa järjestetään vuosittain myös keskiaikaismarkkinoita. 1470-luvulla Viipurin suojaksi rakennettiin Suomen ainoa kaupunginmuuri, josta on Raatitornin ohella jäljellä vielä pieniä pätkiä sekä 1550-lukulainen Pyöreä torni. Itse muuri purettiin 1800-luvun lopulla. Keskiaikaista on lisäksi osa Pyhän Hyacinthuksen kirkosta ja Viipurin maaseurakunnan kirkon eli entisen dominikaaniluostarikirkon raunioituneet seinät.
Rauma
"Raum o ain raum" - on ollut jo 17.4.1442 lähtien. Keskiaikaisen Rauman tunnelmaan pääsee nykyisen Kalatorin ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioiden välisellä alueella. Rauman keskiaikaisista rakennuksista on jäljellä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot ja Pyhän Ristin kirkko eli keskiajan fransiskaaniluostari, josta on ensimmäinen kirjallinen maininta vlta 1449. Kesäisin kaupungissa suosittuja ulkoilualueita ovat mm. kanavan varsi sekä perinteisistä Pitsiviikoistakin tunnettu puinen Vanha kaupunki kahviloineen ja toreineen. Keskiajasta muistuttavat myös mutkittelevat ja kapeat kadut. Vanha Rauma on yksi Unescon maailmanperintökohteista mm. osittain keskiaikaista perua olevan Vanhan Rauman katuverkoston ja tonttijaon myötä.
Naantali
Suomen keskiaikaisisten kaupunkien kuopus on Naantali, joka rakentui v. 1443 vain 3 v aiemmin syntyneen luostarin ympärille. Luostarin kirkko toimii nykyään pienvenesataman tuntumassa Naantalin kirkkona, mutta vaikka se on ainoa jäljellä oleva keskiaikainen rakennus, keskiajan hengen aistii vieläkin erityisesti Vanhan kaupungin rakennuksissa, kapeissa teissä, korkeilla kallioilla sekä poluissa. Pyhiinvaelluskohteena Naantali kukoisti luostareineen 1520-luvulle saakka, mutta uskonpuhdistuksen myötä luostari menetti suurimman osan maistaan, ja toiminta näivettyi.
Muita Suomen vanhimpia kaupunkeja
Vanhoissa kaupungeissa on yhteistä erityiset Vanhat kaupunginosat, jotka erottuvat uudemmista värikkäillä puutaloilla, kapeilla teillä ja rauhallisilla puistoilla. Pienissä ja tunnelmallisissa kahviloissa on mukava piipahtaa ja nauttia vaikkapa kahvikupponen, ja matka jatkuu persoonallisten pikkuputiikkien kautta kenties mukulakivitorille ostoksille.
Tammisaari: Luettelossa seuraavaksi nuorin Suomen kaupungeista (7.) on Tammisaari (1546), joka yhdistyi v. 2009 Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa ollen nyt Raasepori. Kaupungin vanhassa osassa on pääosin puutaloja sekä kapeita hiekkateitä. Vanha osa on rakentunut meren rannalle niemen kärkeen, joten sitä voi kiertää muutaman kilometrin mittaista rantatietä pitkin esimerkiksi päiväkävelyllä.
Vanhat kaupunginosat löytyvät myös muista rannikolla sijaitsevista Helsingistä (1550), Porista (1558) ja Oulusta (1605).
Vaasa: perustettiin alun perin v. 1606 nimellä Mustasaari, mutta nimi muutettiin 1611 Vaasaksi. Nykyiselle paikalleen Vaasa siirrettiin 1852, jolloin nimi muuttui välillä Nikolainkaupungiksi, kunnes Vaasa-nimi palautettiin 1917. Kaupungissa on edelleen päiväkävelylle sopivia tunnelmallisia puistikkoja ja rantateitä, mutta varsinainen Vanha Vaasa sijaitsee n. 7 km keskustasta. Vanhalta alueelta löytyy käyntikohteeksi mm. 14001500-luvulla rakennetun Pyhän Marian kirkon rauniot sekä Mustasaaren kirkko.
Uusikaupunki: Länsirannikolle niin ikään meren rantaan syntyi myös Uusikaupunki (1617). Kaupungin keskustan empire-tyylin puutalokorttelialueet ovat parhainten säilyneitä Suomessa. Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen rakennetuille uusille asuinalueille lainattiin nimiä Ruotsista, ja niillä asui enimmäkseen merimiehiä. Veneilijöiden suosima keskusta-alueella oleva vierasvenesatama on palkittu 3 kertaa Suomen parhaana. Myös Selkämeren kansallispuisto sijaitsee Uudenkaupungin merialueella.
Käkisalmi: Välillä Suomeenkin kuulunut Käkisalmi (1618) on alunperin ollut Novgorodin valtion 1294 Vuoksen suuhun perustaman linnan viereen syntynyt kaupunkimainen yhdyskunta. Kaupunginoikeudet Käkisalmi sai 1618 ollessaan osa Ruotsia, mutta tuhoutui sodan melskeessä. Venäjän alaisena v. 1784 Käkisalmi perustettiin uudestaan.
1600-luvun alkupuoliskolla perustettiin Taipale (1618-1646), Kokkola (1620), Uusikaarlepyy (1620), Tornio (1621), Salmi (1632-1650), Sortavala (1632 tai 1643), ja järven rannalle kaunis Hämeenlinna (1639). 1650-luvulla sodassa tuhoutuneen Savonlinnan (1639 kaupunginoikeudet peruutettiin väliaikaisesti v. 1683 kunnes ne palautettiin v. 1784. Vuonna 1649 perustettiin Lappeenranta ja Raahe (alun perin Salo). Samana vuonna perustettiin meren äärelle myös kapeista kujistaan ja puutaloistaan tunnettu, Koppöstadina syntynyt ja v.1651 Kristiinankaupungin nimen saanut tunnelmallinen pikkukaupunki. Vilkkaassa Kristiinassa on edelleen renessanssiajan ruutukaavamallin mukaista asemakaavaa käytössä.
Vanhoiksi kaupungeiksi lasketaan vielä 1600-luvun loppupuoliskolla ja sen jälkeen perustetut 18 kaupunkia, joista nuorin on Lahti (1905). Näissä kaupunkirakenne näyttää jo nuoremmalta.