Suomen kosket ja vesiputoukset

Vesiputous on sellainen koskipaikka, jossa edestäpäin katsottuna vesi näyttää putoavan kohtisuoraan alas. Maailman korkein putous on 979-metrinen Angelin putous Venezuelassa ja Euroopan korkein 381-metrinen Krimlerin putous Itävallassa. Suomen suurimmat ja korkeimmat vesiputoukset löytyvät Kainuun, Kuusamon ja Käsivarren Lapin alueilta. Suomen korkein on Maaningan Korkeakosken putous 36 m, mutta vapaasti putoavista korkein on Enontekiön 17-metrinen Pihtsusköngäs.

Vesiputoukset ja kosket ovat koosta riippumatta suosittuja käyntikohteita ja erilaisten vesilajien harrastajien mieleen. Muun muassa Taivalkosken slalomradalla kajakit pujottelevat talvellakin vuolaassa virrassa porttien läpi. Amerikan extreme-vesilaji canyoning; "koskenlaskua" uiden tai jalan sekä kumilautakilpailut sopivat mainiosti myös Suomen jokiin ja koskiin samoin kuin melonta, soutu, sukeltaminen ja kalastus. Vaikeasti saavutettavilla putouksilla käyntiin yhdistyy helposti myös vaellus ja kalliokiipeily.

Majoitus

Mikäli lomamatka suuntautuu luonnon keskellä oleville koskille ja vesiputouksille, vuokramökit tai muu majoitus on hyvä kartoittaa jo etukäteen. Monesti juuri vesistöjen taikka tuntureiden kupeessa ja erämaassa sijaitsevat vuokramökit löytyvät helposti Mökit.fi-sivustoa selaamalla.

Helposti saavutettavia ja tunnettuja koskia

Suosittuja koskenlasku- ja kalastuskohteita ovat mm. Kuusamon Myllykoski ja Tornion Kukkolankoski, missä voi kokeilla myös kalan pyytämistä perinteisesti lippoamalla. Ruunaan koskialueella Lieksassa löytyy 7 kalaisaa koskea 16 km matkalla. Suosittu ja helposti saavutettava kalastuskohde on myös Helsingissä lähellä Viikin luonnonsuojelualuetta. Vantaanjoen suulla sijaitsevan Vanhankaupunginkosken vierestä kulkee julkinen liikenne. Muita helppoja käyntikohteita ovat Tammerkoski aivan Tampereen keskustassa ja Espoon Kauklahdenkoski. Historiallisesti tunnettuja koskia Suomessa ovat Huopanankoski Viitasaarella ja Langinkoski Kotkassa. Imatrankoskea on käyty ihastelemassa jo 1800-luvulla, mutta nykyään vettä juoksutetaan vain näytöksissä sekä voimalaitoksen omiin tarpeisiin.

Suomen pohjoisimpia putouksia

Fiellun jykän 26-metrisen porrasputouksen näkeminen Utsjoella vaatii parin päivän vaelluksen haastavaa Kevon retkeilyreittiä pitkin, mutta kyllä kannattaa. Fiellun ryöpsähtelee Fiellujoesta Kevon kanjoniin luonnonpuiston rotkomaisemissa. Enontekiöllä Kitsiputous eli Mallan kyyneleet putoaa useassa portaassa Malla-tunturin etelärinteellä ollen lähes 100 m kokonaiskorkeudeltaan. Tämä Suomen korkein vesiputousten sarja löytyy Malla-tunturin luonnonpuistosta. Kitsiputoukselta on upeat näköalat myös Ruotsin ja Norjan puolelle. Pihtsusköngäs Käsivarren erämaassa Enontekiöllä esittäytyy vain kovakuntoisimmille. Sinne on vaellettava 40 km, mutta näky on sen arvoinen. Aurinkoisena päivänä 17 m kanjoniin vapaasti ja vuolaasti kuohuvan putouksen alla voi nähdä myös sateenkaaren. Inarissa Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitseva Ravadasköngäs laskee Lemmenjokeen kalliokanjonissa. Putous jakautuu suurten putousten sarjaksi Lemmenjoen suulla, jonka lähistölle järjestetään myös venekuljetuksia.

Suomen suurimpia vesiputouksia Kainuussa ja Kuusamon alueella

Hyrynsalmen 9-metrinen Komulankönkään vesiputous on Suomessa harvinainen kaksoisputous, eli Syväjoen uoma jakaantuu kahdeksi virraksi ja vesiputoukseksi. Toisen putouksen päällä sijaitsee museoitu, mutta toimiva hierrinkivimylly vuodelta 1888. Puolangan 18-metrinen Hepoköngäs on ehkä Suomen tunnetuin ja Kainuun korkein luonnontilainen putous. Putoukselle pääsee opastettuja polkuja pitkin, myös pyörätuolilla. Oulangan kansallispuiston erämaassa Kuusamossa on peräti 3 suurehkoa vesiputousta, ja Sallassa vielä yksi. Runsasvetinen Putaanköngäs on tiettävästi Suomen ainoa ns. malja-tyyppinen (engl. punchbowl waterfall) vesiputous Kuusamossa. Kiutakönkään 14-metrinen putous on yksi Suomen tunetuimmista ja suurimmista vapaista koskista. Kuusamon Kitkajoessa sijaitsevan kalliokapeikon läpi putoavaa Suomen vuolaimpiin kuuluvaa 9-metristä Jyrävää päääsee katsomaan ja kuuntelemaan helposti Kuusamon Karhunkierroksen retkeilyreittiä pitkin. Kullaojan nimetön vesiputous Sallan Naruskassa ei ole kovin suuri ehkä, mutta salaperäinen. Putous on piiloutunut jyrkkien kallioiden rajaamaan laaksoon lähellä nimetöntä järveä. Kohteen lähistöllä on myös luolia.

Muita vesiputouksia pohjoisesta etelään

Muoniosta löytyy Äkäslinkan putous ja Suomussalmelta vaiheittain putoava kaskadi-putous Varisköngäs. Kolarissa kuohuu Kuerlinkat, Rovaniemellä Auttiköngäs ja Koivukönkään ja Korouman putoukset löytyvät Posiolta. Hyrynsalmella ryöpsähtelee Komulanköngäs ja Härkäahonkoski Haapajärvellä. Kuopion Korkeakoski on rotkoineen suosittu nähtävyys, ja Jämsässä virtaavaan Nytkymenjokeen kuuluu myös Juveninkosken putous. Myllykoski sijaitsee Ruokolahden Kemppilässä ja Helsingissä ihastuttava Strömberginkosken pikkuputous.

Vesisanastoa

Suomessa on paljon erilaisia ja eri tavalla virtaavia vesistöjä, joten myös sanasto on runsas:
Eno = joen vuolle, pääväylä tai iso joki,
korva = pitkän kosken jyrkkä paikka,
koste = tyyni paikka kiven alapuolella,
kurkio = äkkijyrkkä putous,
kymi = mahtava joki,
köngäs = äkkijyrkkä putous,
luoma = pienehkö virtaava vesi,
niva = voimakas virta tai vuolle,
oja = keinotekoisesti tehty matalahko uoma,
puro = kapeauomainen, virtaava vesi,
putous = jyrkkä koski,
köngäs, sahi = pieni koski,
suvanto = hitaasti virtaava joen kohta,
vesistö = saman laskuojan kautta mereen laskevien sisävesien muodostama kokonaisuus,
vuo = suuri joki,
vuolle = kova virtapaikka.