Lapin retkeilualueet ja vaelluskohteet
Retkeily Suomen Lapissa
Lapin tunturit ja vaarat, suo- ja erämaa-alueet sekä joet kanjoneineen ja rotkolaaksoineen tarjoavat vaeltajalle ja retkeilijälle upeita elämyksiä mm. 12-800 km mittaisina polkuina ja retkeilyreitteinä. Mielenkiintoisia 35-40 km kesäreittejä ovat mm. itä-Suomessa Nuorttin retkeilyreitti ja Ruijanpolku sekä Piilolan kulttuurihistoriallinen polku Suomen ja Norjan rajamailla. Koko perheen kanssa matkaileville sopii mainiosti retkeilyalueet etelä-Lapissa Rovaniemen lähistöllä sekä pohjoisempi Inarin retkeily- ja Natura-alue. Kalastaville retkeilijöille, melojille sekä koskenlaskijoille on Lapissa paljon kirkasvetisiä ja kalaisia järviä sekä koskia kuohuineen mm. Simojoen, Inarijärven tai Raudanjoen melontareiteillä. Suosituimpia vaellusreittejä ovat Länsi-Lapissa Hetta-Pallas -vaellusreitti, Itä-Lapin alueilla Pieni ja iso Karhunkierros, Nuorttin retkeilyreitti, Ruijanpolku sekä Pyhä-Luosto -reitti ja pohjoisimmassa Lapissa retkeilijöille Piilolan polku, Sevetti-Pulmankin vaellusreitti, Kevon reitti sekä Kalottireitti.
Majoitus
Missä hyvänsä Suomen Lapin alueella retkeilet tai vaellatkin, on siellä myös eri majoitusvaihtoehdot käytössäsi. Juuri sinun ja perheesi tarpeisiin sopivat vuokra- ja erämaamökit ja muut majoitukset löytyvät helpoimmin Mökit.fi:n sivuja selaamalla.
Inarin ja Napapiirin retkeilyalueet
Koko perheellekin sopiva Pohjois-Lapin vaaramaisemissa oleva Inarin retkeilyalue on ympärivuotinen käyntikohde kaiken ikäisille ja -kuntoisille retkeilijöille, kalastajille ja melojille. Kohde on osin myös esteetön, kuten Ylä-Lapin luontokeskus Siida sekä 450 m osuus Juutuan polulla. Alueelta löytyy useita merkittyjä 1,5-11 km päiväreittejä ja lumiseen aikaan 60 km hoidettuja latuja. Reittien varsilta löytyy erilaisia tupia ja taukopaikkoja sekä Inarijärven rannalta venelaitureita. Retkikohteiksi sopivat mm. Saamelaiskeskus ja -museo, ja Siidalta on helppo lähteä luonton retkelle esimerkiksi Pielpajärven erämaakirkolle, Otsamotunturille taikka Inarijärven risteilylle.
Koko perhettä ja kaiken kuntoisia palveleva on myöskin Napapiirin retkeilyalue, joka sijaitsee Etelä-Lapissa Rovaniemen läheisyydessä. Merkityt 200 m - 12 km luontopolut sekä rengasreitit sopivat hyvin päiväretkelle, ja Könkäänsaaressa on lisäksi esteetön 1,5 km luontopolku. Reittien varsilla on useita taukopaikkoja sekä päivätupa. Suosittuja retkikohteita ovat alueella virtaavan Raudanjoen kuohuvat ja kalaisat Vaattunkiköngäs ja Vikaköngäs, ja Raudanjoella on myös vesi- ja melontareitti mm. koskenlaskijoille. Vaaroilla sekä alempana aapasoilla ja erämaametsissä on monipuolisesti nähtävää lintujen tarkkailijoille sekä sieniä ja marjoja poimittavaksi. Talvella hiihdetään ja lumikenkäillään, ja neuvontaa retkille saa ympäri vuoden Tiedekeskus Pilke-talosta Rovaniemeltä.
Simojoen ja Inarijärven melontareitit
Etelä-Lapissa Ranuan ja Simon alueilla melotaan Simojoen Natura 2000 -alueeseen kuuluvaa lähes 180 km Simojoen reittiä, joka alkaa Simojärvestä Ranualta. Lohistaan tunnettu kirkasvetinen Simojoki sopii mainiosti myös aloitteleville melojille etenkin ensimmäisten 40 km erämaaosuudella missä kosket ovat helppoja, ja sen jälkeen alkaa järviosuudet Portimojärveen saakka. Pohjois-Lapissa Inarijärvellä melotaan päiväretkenä tai pidempänä vaelluksena kalaisalla yli 1000 km2 kokoisella Inarijärvellä. Järvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Venäjän puolella Inarijärveä säännöstellään Kaitakosken voimalaitoksella, ja sulan veden aikaan järven pinta on lähes 120 m merenpinnan yläpuolella. Hyviä retkikohteita Inarijärvellä ovat mm. Pielpajärven erämaakirkko, Inarin retkeilyalue Natura-alueineen sekä Ylä-Lapin luontokeskus Siida.
Alle 40 km vaellusreitit Itä- ja Pohjois-Lapissa
Oulangan kansallispuistossa Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Lapissa kulkee päiväretkelle sopiva 12 km Pieni Karhunkierros. Hyvin maisemallinen osuus täydestä n. 80 km Karhunkierroksesta vaatii hyvää kuntoa sekä perusretkeilytaidot. Reitin varrelle osuu riippusiltoja, Jyrävän kosket, Kitkajoki, Kallioportti, Myllykoski sekä Harrisuvanto taukopaikkoineen. Taukopaikkoja sekä leirintäalue kahviloineen ym. palveluineen löytyy myös Juuman kylältä, mistä pääsee luontokeskukseen talvisin lumikengillä ja hiihtolatujakin pitkin. Rauhallisin aika Pienelle Karhunkierrokselle on touko- ja lokakuussa. Reitti kiertää Kuusamon ja Sallan alueella kansallispuiston eteläosassa, missä Oulangan luontokeskus neuvoo tarvittaessa. Täysi Karhunkierros laajenee Valtavaara-Pyhävaaran alueille, Oulankajoelle ja kanjoniin sekä Kiutakönkään kuohuille, mutta lyhyemmät 18- 31 km osuudet sopivat päiväretkiläisillekin.
Historiallinen 35 km Ruijanpolku on Itä-Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla Sompiojärvi-Laanilan välillä kulkeva entisöity kesäreitti. Retkeilypolun pohjana on oletettavasti Lapin vanhin reitti Ruijanreitti, joka kulki Perämereltä Saariselän tuntureiden yli Jäämerelle eli Ruijan rannalle jo 1500-luvulla. Nattastuntureiden välistä kulkeva Ruijanpolku vie Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston kautta Laanilaan osin pitkoksia pitkin ja jokien yli, ja polun varrelta löytyy useita taukopaikkoja. Kokeneille vaeltajille sopiva 35 km Piilolan polku yhdistää Ylä-Paatsjoen kansallispuiston mäntymetsineen ja Vätsärin erämaa-alueen Pohjois-Lapissa Inarin sekä Norjan Sør-Varangerin alueilla. Kulttuurihistoriallisella kesäreitillä voi aarniometsien ja kalaisien erämaajärvien rauhassa tavata myös mahdollisesti karhun. Piilolan polku mukailee Nellimin sekä Vaggatemin kylien välisiä kulkureittejä, jotka kulkevat Norjan, Venäjän ja Suomen välisessä Pasvik-Inari rajapuistossa. Leiriytyä ja yöpyä voi esimerkiksi Kessijärven autiotuvassa ja sen piha-alueella.
Yli 40 km vaellusreitit Lapissa
40 km Nuorttin retkeilyreitti on täyspitkä rengasreitti, joka kulkee vaihtelevasti joen molemmin puolin metsissä, törmillä ja rannoilla. Kalaisa Nuorttijoki virtaa jylhässä jääkauden peruja olevassa kanjonissa Itä-Lapissa Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmalla. Erityisesti kesäreitiksi sopivan Nuorttin varrella on Kärekeojan kohdalla kahluuvaijeri, useita taukopaikkoja, autio- ja varaustupia sekä 2 näköalatasannetta.
Keskivaativa mutta aloittelijoillekin sopiva 45 km Pyhä-Luoston reitti kulkee miljardeja vuosia vanhalla kallioperällä ja aarniometsissä Itä-Lapissa. Sodankylän, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Pyhä-Luoston kansallispuiston alueilla voi vaeltaa vain pieniäkin pätkiä reitistä, ja joillekin lähtöpaikoille pääsee myös julkisilla kulkuneuvoilla. Upeita retkikohteita Pyhä-Luoston reitillä ovat mm. muinaisten metsäsaamelaisten pyhät paikat sekä Isokuru, Ukko-Luosto, Noitatunturi, Lampivaaran ametistikaivokset, Pyhänkasteenputous ja -lampi. Suoalueilla pitkospuut auttavat retkeilijän yli kosteikkojen, ja tauon voi viettää lukuisten taukopaikkojen lisäksi myös autio-, varaus- ja päivätuvissa. Hyviä retkikohteita ovat myös Sokanaavan lintutorni, Kivitunturin retkeilypolku ja Sallatunturin alue sekä Luontokeskus Naava, joka tarjoaa opastusta sekä kahvila- ja ravintolapalveluita. Lisää majoitus- ym. palveluita löytyy Pyhä-Luoston matkailukeskuksesta.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston 55 km Hetta-Pallas -reitti on suosituimpia retkikohteita Länsi-Lapissa Muonion ja Enontekiön kunnissa. Keväisten sulamisvesien tähden vaellusta reitillä suositellaan vasta juhannuksen jälkeen. Rauhallisinta reitillä on lokakuun puolivälistä alkaen, ja vilkkainta hiihtolomakaudella. Talvireitin pituus vaihtee n. 50-60 km, ja se kulkee alavammilla metsäisillä osuuksilla ja soilla. Metsänrajan yläpuolella pääsee hiihtämään Sioskurun ja Hannukurun välillä. Hannukurulta voi valita reitin Pallakselle joko tunturin itä- tai länsipuolelta, joilta molemmilta pääsee Montellin ja Nammalakurun taukotuville.
Pohjois-Lapin vaativimmat reitit
Ympärivuotinen, kokeneemmille retkeilijöille sopiva 60-70 km Sevettijärvi-Pulmanki -vaellusreitti kulkee Pohjois-Lapissa. Reitti vie mäntykankailta koivikkoisille Inarin ja Utsjoen alueille sekä Kaldoaivin erämaan halki. Parasta aikaa erämaavaellukseen on heinä-lokakuu, kun vesistöjen ja purojen keväällä alkanut tulviminen on ohi. Talvella soilla ja järvenseljillä kulkee hiihtovaeltajien n. 70 km reitti.
Erittäin vaativa vaikkakin kaunis 63 km Kevon reitti Utsjoella Pohjois-Lapissa kulkee pääosin kanjonissa ja rotkolaaksossa mutta nousee useita kertoja tunturin laelle Kevon luonnonpuistossa. Vaativuutta lisää Kevojoki, jonka yli joutuu kahlaamaan muutaman kerran. Luonnonpuiston ydinaluetta on syvimmillään 80 m ja yli 40 km pitkä Rotkolaakso. Ennen vaellukselle lähtöä kannattaa tarkistaa alueelle määritellyt sallitut kulkuajat, sillä rotkoalueella on eri säännöt kuin tunturialueella. Kevon reitiltä erkanee Ruktajärven Sulaojalta pidempi 86,5 km Kuivin rengasreitti yhdistyen Kevon reittiin taas Fiellun putouksen koillispuolella. Suosittuja käyntikohteita ovat mm. Paistunturin erämaa ja kesäisin myös Utsjoen luontotupa.
Pohjoisen 800 km Kalottireitin Suomen n. 70 km osuus kulkee Enontekiön Käsivarren erämailla sekä Mallan luonnonpuiston läpi, ja reitille pääsee Kilpisjärveltä. Suomen osuus sopii hyvin myös kesävaellusreitiksi, ja paras aika sille on heinä-syyskuu. Norjan puolella vaelletaan 380 km sekä 350 km Ruotsissa. Koko reitin alku- ja päätepisteet ovat pohjois-Norjan Kautokeinossa ja etelä-Norjan Sulitjelmassa tai Ruotsin Kvikkjokkissa. Tunturimaisemissa ja paikoin helppokulkuisilla tunturiylängöillä tai koivumetsissä kulkevan reitin varrelle osuu myös jäätiköitä, jyrkkiä kalliorotkoja sekä paljon upeaa maisemaa ja luontoilmiöitä nähtäväksi ja koettavaksi.